Siirry It-viikon täysversioon
Taloussanomat mobiili

It-ammattilainen käy mitalijahtiin MM-kisoissa – lajina tietokone ja verkot

Daniel Mononen sai ammatillisten kilpailujen avulla vakituisen työpaikan Appelsiinista ammattikoulusta valmistumisensa jälkeen. Lisäksi kilpailujen kansainvälisen luonteen takia ovia on auennut ulkomaille "ja on tässä sivussa jotain ehkä itsestäänkin oppi Kuva: Skills Finland

26.06.2013 06:01 Verkkoasennuksia ilman manuaaleja? Daniel Mononen lähtee kisaamaan tietotekniikkamitaleista Leipzigin ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuihin.

Kisakone lämmittelee jo miltei moottoreitaan Suomen maajoukkuetta varten. Leipzigissä Saksassa odottavat 2. heinäkuuta suureellisella seremonialla käynnistyvät WorldSkills -ammattitaidon maailmanmestaruuskisat.

– Kesälomaksihan työkaverit tätä kisareissua huumorilla kutsuvat, mutta kyllä ilmapiiri on kaikin puolin kannustava kuitenkin, 20-vuotias tietotekniikka-ammattilainen Daniel Mononen kuvailee fiiliksiä työpaikallaan Appelsiini Finlandissa.

Helsinkiläinen Mononen kilpailee tietokone ja verkot -lajissa, missä tehtävänä on asentaa käyttöön pk-yrityksen verkkolaitteet, palvelimet ja työasemat – tietoturvallisesti tietenkin. Kilpailijan pitää hallita sekä Windows että Linux.

Konsolikaapelit
kondikseen


Elektroniikka-asentajaksi kouluttautuneen Monosen mukaan kilpailutehtävät ovat suhteellisen haastavia ja kerryttävät laaja-alaista osaamista.

– Keskityn tällä viimeisellä viikolla mielikuvaharjoituksiin ja pyrin miettimään lähinnä, missä järjestyksessä teen mitäkin, jotta käytän aikani mahdollisimman tehokkaasti. Aikaa per kisapäivä on noin viisi tuntia, joten siinä ei enää kamalasti ehdi miettiä. Tekemistä on myös sen verran paljon, että asioita joutuu priorisoimaan, eikä kaikkea voi saada toimimaan taikka tehtyä annetussa ajassa.

Kilpailu kestää neljä päivää. Käytännössä Monosen täytyy asentaa oikein yritysympäristössä tavanomaisia laitteita, kuten kytkimiä, reitittimiä ja palomuureja. Ja ilman Googlea tai internetiä ylipäätään. Edes apukirjoja ei saa käyttää.

– Monimutkaisen konfiguraation opettelu ulkoa tuntuukin näin suomalaisesta vähän hassulta, Mononen tuumaa. Onneksi laitteistossa ja käyttöjärjestelmissä oleva dokumentaatio on sentään käytössä.

Läpileikkaus
suomalaiseen osaamiseen


Suomi lähtee kisoihin taitojen puolesta rikkaalla joukkueella (pdf). Mukana on 43 kilpailijaa ja 38 lajikohtaista tuomaria automaalauksesta viherrakentamiseen ja kokkaamisesta kirvestöihin.

– Suomen tapauksessa on joihinkin muihin maihin verrattuna poikkeavaa se, että lähetämme ison joukkueen, joukkueenjohtaja Pekka Matikainen Skills Finlandista huomauttaa.

Yhtenä merkittävänä tavoitteena on löytää kisojen avulla ne ammatit, joiden koulutusta tulee kehittää ja joihin täytyy etsiä ideoita ulkomailta. MM-kisat tekevät läpileikkauksen suomalaiseen osaamiseen. Onhan hallituksenkin tavoitteena nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä.

Matikaisen mukaan Suomella ei ole varsinaista mitalitavoitetta, vaikka edellisistä kisoista Lontoosta kotiin tuomisina oli kaikkiaan kahdeksan mitalia.

MM-kisoissa kolme ensimmäistä kussakin lajissa saavat mitalit, mutta Matikaista kiinnostavat mitaleja enemmän koko joukkueen menestyminen ja menestymisestä mitalisijoitusten lisäksi annettavat diplomisijoitukset. Niitä myönnetään kilpailijoille, jotka ovat keskimääräistä parempia omassa lajissaan.

– Tavoittelemme koko Suomen joukkueelle keskimääräistä parempaa, diplomitason suoritusta.

"Häviämään ei
lähdetä"


Joka toinen vuosi pidettävä WorldSkills-tapahtuma järjestetään nyt 42. kerran. Tuhat kilpailijaa 50 eri maasta ottaa osaa yhteensä 46 lajiin. Paikalle odotetaan noin 200 000 vierailijaa.

Mononen on Euroopan mestari saatuaan kultaa EuroSkills-kilpailuissa vuonna 2010, mutta lähtee Leipzigiin silti maltillisin mielin.– Lähden tekemään sinne parhaani ja katsotaan mihin sillä päästään. Ei sinne tietysti häviämäänkään lähdetä. Odotan sijoittuvani vähintään diplomisijalle, eli ainakin 8 parhaan joukkoon, Daniel kertoo. Hänen lajissaan on yhteensä 31 kilpailijaa.

Suomalaisia teknologiaosaajia nähdään myös muun muassa verkkosivujen tuottamisessa, graafisessa suunnittelussa, informaatioteknologiassa ja CAD-suunnittelussa.

Korkean
paikan leirejä


Suomen joukkueen nimeää ja lähettää matkaan Skills Finland ry, jota rahoittavat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus.

Joukkue ei saa suoraa rahaa näiltä tahoilta, vaan päätukijat ovat Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja työjalkineita ja -käsineitä valmistava Ejendals. Maajoukkueen budjetti on Pekka Matikaisen mukaan 350 000 euroa.

Jokaisen lajin on hommattava rahoituksensa erikseen. Monosen taustavoimina rahallisesti tai muuten ovat Appelsiinin lisäksi ICT-Academy-yhdistys ry, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Ylä-Savon ammattiopisto, F-Secure ja Cisco.

Kilpailijat ovat tyypillisesti menestyneet ensin Skills Finlandin järjestämissä kansallisissa Taitaja-kisoissa. Sen jälkeen heidän on pitänyt vielä karsia erikseen paikasta maajoukkueessa.

Monosen valmennusporukka on pitänyt harjoitusleirejä pääkaupunkiseudulla ja Turussa.

– "Korkean paikan leiriksi" voisi mainita, kun työviikon jälkeen lähdetään suoraan valmennusleirille treenaamaan. Leiriltä lähdetäänkin sitten vasta sunnuntai-iltana kotiin ja olo on silloin kohtuullisen uupunut, Daniel Mononen kuvailee.

Tuomas Linnake

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen-lisenssillä.

Lähetä kaverille
Jaa Facebookissa
Jaa Twitterissä

Keskustelua uutisesta

Lue kommentteja ja osallistu (8)

Lisää aiheesta
It-osaajana rauhanturvaoperaatiossa: "Verkkohommia terveellä maalaisjärjellä"
Yle: Raksamies pesee it-insinöörin ansioissa
Valoa vpn-tunnelin päässä: MM-kisat pistivät suomalaisnuoren koetukselle

Uusimmat uutiset

Lisää uutisia

Taloussanomat

^ Etusivulle

Uutislista | Luetuimmat uutiset | Taloussanomat

Ihmiset & Ura | Ratkaisut | Talous | Teknologia | Tietoturva | Uutiset | Kolumnit

Verotiedot
Lue päivän Dilbert
Kommentoimasi uutiset
Tilaa uutiskirjeitä
Tilaa RSS-uutissyöte kännykkääsi
Lähetä palautetta


Taloussanomat

Siirry It-viikon täysversioon