VTV:n mukaan työ- ja elinkeinoministeriön tulee määrittää yhtenäiset, valtakunnalliset avustuskriteerit kehittämishankkeille ja kehittää puutteellisia valtionavustus- ja hankintamenettelyitään. Kuva: Lehtikuva
21.07.2009 16:01 Julkisen rahan yritysten sähköisen liiketoiminnan pönkittämiseksi olisi voinut käyttää paljon tehokkaamminkin, VTV sättii ja osoittaa sormella etenkin työ- ja elinkeinoministeriötä. Sen portaalihankkeissa on toimittu arviolta lainvastaisesti.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan liiketoiminnan sähköistämistä tukevien hankkeiden julkisessa rahoituksessa sekä hanketoteutuksissa on monia puutteita.
Uuden selvityksen (pdf) mukaan yritysten liiketoiminnan sähköistämistä tukevia hankkeita on toteutettu Euroopan unionin ja valtion avustusten avulla muun muassa vaihtelevin tukiehdoin ja myös päällekkäisesti. Näin on käynyt, koska hankkeiden valinnalta ja tavoitteiden suuntaamiselta puuttui suurelta osin viranomaisohjaus, VTV linjaa.
Tarkastuksessa havaittiin puutteita erityisesti Kaakkois-Suomen TE-keskuksen työvoimaosaston ja Lapin lääninhallituksen sivistysosaston rahoittamissa hankkeissa. Esimerkkinä EU-rahojen haaskaaminen VTV:n mukaan turhaan matkusteluun.
Eräässä tapauksessa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teetätti oppimisaihioita liiketoiminnan sähköistämisestä käytännössä Helsingissä, mutta hankkeen hallinto sijaitsi Itä-Suomessa Iisalmessa. Hankkeen aikana tehtiin yli viisikymmentä edestakaista lentoa osallistumisen nimissä.
"Turhia
selvityksiä"
VTV:n tuloksellisuustarkastaja Tomi Voutilainen nostaa yhdeksi murheenkryyniksi verkkolaskun, jossa Suomi on ollut Pohjolassa peränpitäjä. Hän huomioi, ettei sähköisen liiketoiminnan kehittämisestä saatu viime hallituskaudella aikaiseksi kansallisia linjauksia, vaikka tietoyhteiskuntaohjelmassa sellainen tavoite olikin.
Tarkastaja ihmettelee nykyisen hallituksen tietoyhteiskunnan toiminta-ohjelmaa, jossa on myös tehty verkkolaskun selvitystyötä. Siinä kunnille on esitetty vastuuta kehitystyöstä, vaikka tämä vastuu on jo aikaisemmin osoitettu kunnille.
– Tehdään ehdotuksia, jotka on tehty jo ajat sitten. Samat asiat on todettu muun muassa jo Lipposen kakkoshallituksessa. Tällaisten selvitysten tekeminen on resurssien haaskaamista. Pitäisi tehdä käytännön toimenpiteitä, Voutilainen vaatii.
Laitonta
toimintaa
Riippumattoman VTV:n vakavimmat moitteet koskevat työ- ja elinkeinoministeriön toimintaa PKT-säätiön kanssa, missä on menty Voutilaisen mukaan aina laittomuuksiin asti. Eräs virkamies oli esimerkiksi mukana tekemässä valtionapupäätöksiä säätiölle, vaikka oli jäävi.
PKT-säätiö on kehittänyt ja ylläpitänyt Yritys-Suomi-portaalia TEMin toimeksiannosta. Ministeriö on teettänyt kyseisellä säätiöllä valtionavustuksin kehittämis- ja ylläpitotöitä.
– TEM on tehnyt PKT-säätiöltä palveluostoja, joita ei ole koskaan kilpailutettu, Tomi Voutilainen sanoo ja kehottaa ministeriötä noudattamaan hankintalakia ja harrastamaan kilpailutusta.
– Ministeriö joutuu käytännössä miettimään PKT-säätiön roolin uudestaan. Se ei voi olla ministeriön edustaja tällaisissa kehitystöissä.
Myös ministeriön rooli valtionapuviranomaisena ja hankintayksikkönä on sekoittunut hanketoteutuksissa keskenään. Tarkastusviraston mukaan TEMin pitäisikin pysyä lestissään EU-rahoitteisissa hankkeissa, eli rakennerahastojen kansallisena hallintoviranomaisena. Ei toteuttajana.
Työ- ja elinkeinoministeriön valitut edustajat eivät olleet artikkelin kirjoittamisen aikaan tiistaina tavoitettavissa vastaamaan VTV:n arvioihin.
Vapaaehtoistyöstä
heruu kehuja
Tarkastuksessa havaittiin myönteisenä seikkana, että sähköistä bisnestä edistävien eSeteli-hankkeiden toteutusta on pyritty yhtenäistämään alueellisten hanketoteuttajien välisen vapaaehtoisen yhteistyön avulla.
Hankkeissa on tehty yrityksille www-sivuja sekä pyritty edistämään verkkolaskun käyttöönottoa ESR-rahoituksella. Mutta tässäkin tapauksessa toimintaa varjostaa päällekkäisyys, sillä samaan aikaan TE-keskusten yritysosastot ovat tarjonneet vastaavaa eAskel-palvelua.
"Tuloksetonta
kautta linjan"
Tarkastuskohteina olivat työ- ja elinkeinoministeriön, lääninhallitusten, TE-keskusten ja maakunnan liittojen avustamat yritysten liiketoiminnan sähköistämistä edistävät hankkeet.
Yritysten liiketoiminnan sähköistämisen alueellisten hankkeiden edistämiseen on vuosina 2004–2008 käytetty julkista rahoitusta yhteensä yli 20 miljoonaa euroa. Tarkastukseen kuuluneiden hankkeiden kokonaiskustannukset olivat yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Alueellisia hankkeita tarkastettiin yhteensä parikymmentä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto kaivoi taannoin paljon ongelmia esiin julkishallinnon sähköisten palvelujen kehityshankkeista. Ja nyt siis huomattiin, ettei julkishallinnon toiminta yritysten auttamiseksi ole onnistunut sen kummemmin.
– Tämä on suoraa jatkumoa. Tietoyhteiskuntakehityksen puitteissa tehty toiminta on ollut tuloksetonta kautta linjan. Edellisen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman aikana oli sentään kovasti yritystä, mutta nykyisen ohjelman suhteen voisi sanoa, että tätä yritystäkään ei enää ole. Tekemisen meininki puuttuu, VTV:n Tomi Voutilainen pohtii.
Tuomas Linnake
Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen-lisenssillä.
Lue keskusteluja ja osallistu (15)
Lähetä kaverille
Jaa Facebookissa
Jaa Twitterissä
Uutislista | Luetuimmat uutiset | Taloussanomat
Ihmiset & Ura | Ratkaisut | Talous | Teknologia | Tietoturva | Uutiset | Kolumnit
Lue päivän Dilbert
Kommentoimasi uutiset
Valuuttakurssit
Tilaa uutiskirjeitä
Tilaa RSS-uutissyöte kännykkääsi
Lähetä palautetta
Mainonta
Ilta-Sanomat
Helsingin Sanomat
Taloussanomat
Uusimmat uutiset