Kansanedustaja Kasvi kritisoi sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosta

Isovelilaki tekee kaikista epäiltyjä

Teletietojen tallennuslakia käsitellään Eduskunnassa. Kuva: Sari Gustafsson/Lehtikuva

27.11.2007 17:40 Isovelilakina tunnetun lakiesityksen tarkoituksena on tallentaa kansalaisten teletunnistetietoja siltä varalta, että tiedoista olisi apua terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden ennaltaehkäisyssä ja rikosten selvittämisessä, sanoo Vihreiden kansanedustaja Jyrki J. Kasvi.

- Se että viranomaisia varten kerätään tietoa kaikista kansalaisista vain rikoksesta epäiltyjen asemesta, on suuri periaatteellinen muutos suomalaiseen käytäntöön, sanoi Vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi lakiesityksen tiistaisessa lähetekeskustelussa.

Kasvi muistuttaa, että lakiesityksen taustalla oleva direktiivi on syntynyt New Yorkin, Madridin ja Lontoon terrori-iskujen jälkimainingeissa.

- Direktiiviä valmisteltaessa kävi ilmi, että kaiken digitaalisen tietoliikenteen tietojen tallentaminen on teknisesti ja taloudellisesti mahdotonta, ja senkin kiertäminen olisi naurettavan helppoa. EU halusi kuitenkin näyttää, että jotain tehdään, ja niin säädettiin direktiivi, jonka ulkopuolelle jäävät esimerkiksi nettisähköposti, prepaid -liittymät, freenet, skype, mese, irc, usenet ja vertaisverkot.

- Näitä viestivälineitä osaavat lapsetkin käyttää ja ne ovat jatkossa myös kriminaalien käytössä niin, että niiden kautta kulkevan tietoliikenteen tunnistetiedoista ei tallenneta bittiäkään.

Kasvi kritisoi lakia myös siitä, että kun tunnistetiedot ovat tallessa, myös rikolliset voivat päästä niihin käsiksi. Hänen mukaansa tunnistetiedot ovat rahan arvoista tavaraa esimerkiksi identiteettivarkaille ja roskapostikeisareille.

- Direktiivi ja lakiesitys ovat valitettavan hyviä esimerkkejä huonosta kompromissista, joihin me poliitikot aina välillä sorrumme. Seurauksena on puhdas lose-lose-asetelma, totesi Kasvi.

- Kun direktiivi on kuitenkin pantava toimeen, minimoidaan edes riskit. Riskit tunnistetietojen vuotamiselle ja väärinkäytölle ja ovat sitä suuremmat, mitä kauemmin tietoja säilytetään.

Kasvi ehdottaa, että lakiesityksen 12 kuukauden asemesta, Suomen tulisi pitäytyä direktiivin mahdollistamassa kuuden kuukauden tallennusajassa.